Koronapandemia on koetellut sekä suomalaisia yrittäjiä, että kuluttajia rankalla kädellä, aivan kuten muualla maailmassa. Räjähdysmäisesti kasvanut työttömyys ja rajoituksien takia toimintansa lakkauttaneet yritykset ovat saaneet monet ihmiset pessimistisiksi tulevaisuuttaan ajatellen, eikä kasvanut velkataakka helpota tätä asiaa alkuunkaan.
Valoa alkaa kuitenkin näkyä tunnelin päässä, koska hallitus on vihdoin saanut julkistettua konkreettisia toimenpiteitä, joilla he pyrkivät estämään kansalaisten velkojen syöksykierteen ja pitämään mahdollisimman monen yrittäjän kiinni leivässä.
Tulevaisuuden talousnäkymät
Valtionvarainministeriö ennakoi huhtikuussa pandemian vaikutuksia Suomen talouteen. Sen mukaan kotimaisen talouden alijäämä julkisella puolella kasvaa jopa 14 miljardilla eurolla, joka on lähes 5,5-kertainen summa sitä edeltäneeseen ennusteeseen. Tästä osumasta vakaalle tasolle pääseminen tulee olemaan vuosien urakka hallitukselle. Asiaa ei yhtään helpota kansainvälisen talouden lamaantuminen, johon odotetaan n. 2 % supistumista vuoden 2020 aikana.
Vaikka tänä vuonna työllisyysasteen odotetaan putoavan 71 prosenttiin, niin jo seuraavan kahden vuoden aikana talouden uskotaan palaavan takaisin normaalille kasvu-uralle, jonka pitäisi paikata tuntuvasti menetettyjä työpaikkoja. Tilanne on kuitenkin toistaiseksi epävarma ja asiat voivat muuttua pahempaan, jos pandemiassa iskee toinen tartunta-aalto. Tämän vuoksi hallitukset eivät ole uskaltaneet lähteä avaamaan taloutta niin nopeasti, kuin monet toivoisivat.
Tukipakettisuunnitelma vihdoin julkistettu
Yle uutisoi kesäkuun alussa valtionvarainministeri Katri Kulmunin konsultointiskandaalin alla, että Suomen hallitus on sopinut ennätyssuuresta tukipaketista, jonka hintalapuksi on muodostunut 5,5 miljardia euroa. Tämän seurauksena Suomen valtionvelka kasvaa yhteensä melkein 19 miljardilla eurolla vuonna 2020. Käyttökohteena ovat infrastruktuuri, kunnat, yritykset sekä kansalaisten hyvinvointi.
Paketin tavoitteena on estää kansalaisten kovaa vauhtia kasvava velkaantuminen, jossa valtio pyrkii ottamaan itseensä osuman Matti Meikäläisten sijasta. Heinäkuun puolella voidaan myös odottaa isompien ulkotilaisuuksien järjestämisen mahdollisuutta aina 500 henkeen asti, joka tuo edes jotain helpotusta tapahtuma- ja ravintola-alan toimintaan. Matkustusta aletaan myös helpottamaan esimerkiksi Baltian maihin, Tanskaan, Norjaan ja Islantiin. Muihin maihin pätee edelleen kahden viikon karanteenisuositus.
Lainantarjoajat suurennuslasin alla
Kun kansalaisten tulot loppuvat seinää, niin velanotto kasvaa. Äkillisessä rahan tarpeessa pankit eivät myönnä asiakkailleen välttämättä enempää lainaa, jolloin moni turvautuu yksityisiin rahoitusyhtiöihin. Kotimaiset lainantarjoajat eivät ole olemassaolonsa aikana olleet kovin luotettavassa asemassa menneiden vuosien pikavippibuumin ansiosta, jota sittemmin on yritetty pariinkin otteeseen korjailla uusilla laeilla vuosina 2013 ja 2019.
Nyt oikeusministeriö on kuitenkin ilmoittanut uusista suunnitteilla olevista määräaikaisista toimenpiteistä, joilla ylimääräistä velkaa ottavien kansalaisten tilannetta halutaan helpottaa. Vuoden 2019 uusi korkokattolaki laski pikalainojen ja joustoluottojen nimelliskorkoa 20 prosenttiin ja nyt hallitus on aikeissa puolittaa vielä tämänkin katon. Nimelliskoron katto laskisi siis tilapäisesti jopa 10 prosenttiin. Samalla pikalainojen suoramarkkinointi tulee myös olemaan tilapäisesti pannassa. Tämä voi johtaa myös lisääntyviin maksuvapaisiin kuukausiin ja parempiin maksuaikajärjestelyihin.
Samalla tullaan myös helpottamaan ulosottoon joutuneiden kansalaisten tilannetta, joka toisi lisää joustoa heidän elämäntilanteeseensa. Tämä kertoo siitä, että hallitus haluaa mahdollisimman selvästi pyrkiä estämään suomalaisten pakonomaista tarvetta paikata velkaa uusilla veloilla.
Tätä lähestymistapaa on pyrkinyt tuomaa esille myös Lainaa.com, jonka kuluttajia ennalta varoittava ja korulauseeton markkinointistrategia on selvästi osoitus terveellisemmästä suunnasta lainamarkkinoilla. Laina-aikojen takaisinmaksuunkin on tullut heillä viiden vuoden korotus yleisen 15 vuoden käytännön sijaan, eli isompia lainoja pystyy maksamaan takaisin jopa 20 vuoden sopimuksella, jolla aletaan päästä lähelle jopa kivijalkapankkien asuntolainasopimuksia.
Kansainvälinen ja kotimainen taloustilanne puskee rahoittajia selvästi madaltamaan kulujaan, jolla voi hyvällä tuurilla olla kuluttajan kannalta pitkäkestoisemmatkin vaikutukset, sillä kuka haluaisi enää ottaa lainaa isommilla hinnoilla talouden alkaessa elpymään, jos rahoittajat pystyvät näiden rajoituksien aikana osoittamaan, että he tulevat toimeen myös pienemmillä veloituksilla.
Mitä nämä rajoitukset saattavat tehdä pitkällä tähtäimellä ovat potentiaalisesti kuluttajan kannalta entuudestaan edullisempia muutoksia, kuin mitä aiemmin mainitut korkokattolait ovat saaneet aikaan. Aika näyttää, miten lainamarkkinoiden kanssa tulee käymään. Voi hyvinkin olla, että näemme jälleen uuden kiskurifirmojen joukkokadon, jossa jäljelle jäävät vahvimmat kuluttajaa ajattelevat rahoitusyhtiöt ja lainapalvelut.